Jun 14, 2011

Kaunas, Pauliina kirjoittaa

Sunnuntaina matka jatkui halki komeita kattohaikaroita ja -suohaukkoja lentelevän Baltian. Vaihdoimme nopeasti viimeiset latit kaikenlaiseen makeaan ja kuohuvaan ja tulimme Liettuan puolelle. Kaunasiin saavuimme täpärästi sillä lukutilaisuutemme sijoittuikin tällä kertaa jo iltapäivään, erittäin leppoisaan ja tyylikkääseen sunnuntai-iltapäivään joka oli katettu neuvostoaikaisen kulttuurikeskuksen ravintolan terassille. DJ-setin ja kierrätysdesignin lisäksi yleisöä selvästikin kiinnosti suomalainen runous, jonka kääntämisessä Aida Krilaviciene oli kaikesta päätellen tehnyt hyvää työtä ja jota kaunasilainen runoilija Kestutis Navakas luki liettuaksi painokkaasti ja mukaan tempautuen. Kaisa, Aki ja Eino esiintyivät mainiosti vasten harmaata, parilla kevyellä tagilla koristettua betoniseinää vasten.

Kestutas, Aida ja hänen miehensä Arvid seurasivat meitä kadun toiselle puolelle liettualaista perinneruokaa vaalivaan ravintolaan, missä testasimme erilaisia perunan, rahkan, tonnikalafileen, makkaran, mansikoiden ja jäätelön kombinaatioita. Lähistöltä olisi kiemurrellut ylös rinnettä maisemallinen polku Henry Parlandin oleskelemalle kukkulalle, ja Kaunas olisi muutenkin vaikuttanut tutkimusretkien arvoiselta, mutta lauantainen majesteetti-ukkosrintama oli pyyhkäissyt helteen tilapäisesti pois. Tiedämme että se palaa. Tämä ilta kuitenkin oli niin viileä ja kostean tuulinen, että vetäydyimme Akropolis-ostoskeskuksen kautta Monk’s Bunkiin illaksi.

Nyt maanantaipäivänä taitamme matkaa Puolaan ja voitamme yhden tunnin joka tuleekin tarpeeseen, sillä tämä on kiertueemme pisin etappi ja päättyy sovitulle illalliselle jolta olisi kurja myöhästyä. Ketäköhän siellä tapaamme! Matkan aikana Laura S opetti Kaisoille, Einolle ja Pauliinalle, jotka nyttemmin tunnetaan paremmin korttinimillään, viissatasta, jota pelasimme kahden päällekkäisen matkalaukun ja yhden maantiekartan päällä, koska liettualaista pöytävuorta ei ollut saatavilla.

No comments:

Post a Comment